HUPS HEI, SE MENI JO!
Kylläpäs vierähti kolme kuukautta nopeasti. Ajatuksena oli kirjoittaa välipostaus myös toisen kuukauden jälkeen, mutta näin kävi että tekstiä syntyy vasta nyt, kun koko homma on ohi.
Edellisessä postauksessa käytiin läpi kolmen kuukauden kurssin sisältöjä ja saitte vilkaista opiskelijoiden oppimispäiväkirjojen kommentteja, jotka ovat sisällön osalta koko kurssin ajan olleet erittäin positiivisia.
Toki kehitettäviä asioitakin on tullut vastaan sekä keskusteluissa että noissa kirjallisissa oppimispäiväkirjoissa —palautteiden pohtimisen ja niihin reagoimisen aika on opettajilla edessä, jotta helmikuussa aloittava opiskelijat saavat vähintään yhtä toimivan sisällön kuin nyt mukana olleet.
"Opetus keskittyi enemmän yksilötyöskentelyyn kuin olin olettanut. Mielestäni se oli silti hyvä juttu, koska oman henkilökohtaisen tanssitaidon kehittäminen on pohja paritanssille. Opetuksen laatu...YLITTI ODOTUKSET TÄYSILLÄ!"
(Palautekysely: Miten kuvailisit opintojen sisältöä ja opetuksen laatua suhteessa siihen, mitä odotit niiden olevan?)
Opiskelijoille tämä kolmen kuukauden rupeama on melkoinen sukellus tanssikuplaan, jossa ollaan päivittäin tekemisissä saman, aiemmin toisilleen tuntemattomien, ihmisten kanssa ja jossa jaetaan paljon muutakin kuin tanssikokemuksia. Pelkästään jo se, että "ollaan iholla" niin paljon tekee olemisesta erilaista kuin jos oltaisiin opiskelemassa vaikkapa maton kutomista tai veneen rakentamista. Fyysinen läheisyys pakottaa olemaan läsnä eri tavalla, tanssijat ovat toki tähän tottuneita jo kurssille tullessaan, mutta siitä huolimatta tämä on asia, jota ei voi ohittaa miettiessään, mikä kaikki vaikuttaa siihen, mitä asioita ryhmässä tapahtuu ja minkälaiseksi ryhmä muovautuu.
Syyskuussa aloittanut porukka tuntui alusta asti erityisen avoimelta ja vastaanottavaiselta ja yhteisöllisyys lähti kukoistamaan jo ensimmäisten päivien aikana. Viikkojen kuluessa ei kuitenkaan voitu välttyä siltä, että välillä vähän kolisi eri persoonien kesken ja jossain kohtaa todettiin: "MEILLÄ ON KRIISI". Siitä onneksi selvittiin ihan omin avuin, nostamalla kissa pöydälle ja puhumalla asiat halki ja sen jälkeen päästiin taas jatkamaan tunteja leppoisassa ilmapiirissä.
"Parasta se, että on voinut olla oma itsensä. Ristiriitojakin tuli ja silloin joutui miettimään asioita tarkemmin. Silti vaikeuksista selvittiin ja näin tiivis yhteistyö opetti paljon muutakin kuin tanssia. Pahinta se, että vaikka erilaisuus on rikkaus niin joskus tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta ymmärtää toisen reaktioita."
(palautekysely: Mikä tässä jengissä oli parasta / pahinta)
Ryhmädynamiikan lainalaisuudet toteutuivat taas kerran: aluksi kaikki on ihanaa ja jokainen tyyppi mahtava, sen jälkeen vähän kolistellaan kunnes loppua kohti porukan henki taas tiivistyy eikä kukaan haluaisi päästää irti olemassa olevasta.
Tässä tanssikuplassa päivät täyttyivät eri teemaisista paritanssitunneista, kehonhuollosta ja siihen liittyvistä uusista kokeiluista (pilates, baletti, jazztanssi), Lassen musiikkiasioista ja pienistä tanssitiedon tai pedagogiikan palasista. Kolmestatoista opiskelijasta yhdeksän asui opiston asuntolassa, joten opiston ympäristö ja Huittisten pieni kaupunki tulivat todella tutuiksi tuona aikana.
Tässä kuvassa on "asuntolajengi" Lissun,Anniinan ja Elisan kanssa. Kuvassa vasemmalta takaa Kimmo, Elisa, Anniina, Lissu, Sirpa. Keskellä Pauliina, Katja, Suvi ja Ilja. Sitten Sisko ja Petri, edessä Saija.
Rakkaustarinakin meillä syntyi kun Ilja ja Suvi löysivät kurssin alkupuolella toisensa —ihania asioita tapahtuu, kun niille antaa mahdollisuuden.
.
Tässä taas Lissun,Anniinan ja Elisan kavereina päivittäin opistolla kulkeneet "Porin naiset" ja Elina. Porin naisia on oikeasti vain kaksi, takarivin Anja ja eturivissä oikealla oleva Taru. Hänen vieressään oleva Kirsi kortteerasi Tarun luona viikot ja Elina asuu Huittisissa.
LISSUN TANSSIPATA
Opiskelijat nimittivät tämän kolmen kuukauden jakson "Lissun tanssipadaksi" —se on sellainen, jossa eineksiä keitetään monessa tanssiliemessä ja kolmen kuukauden kuluttua ne ovat muhineet valmiiksi ja maustuneet persoonallisen herkullisiksi :-).
Yhteiset tavoitteet
Kaikkien mukana olleiden opiskelijoiden yhteinen tavoite oli kehittyä tanssijana ja löytää uudenlaisia juttuja omaan tanssiin. Lisäksi opiskelijat tulivat hakemaan kurssilta hyvää oloa koko kehoon, uusia ystäviä ja piristystä arkeen.
Meidän opettajien tavoitteena oli vastata kaikkiin edellä mainittuihin tavoitteisiin tottakai, mutta tehdä se osittain sellaisilla teemoilla, joita ei ole paljoa tarjolla" normaalissa tanssinharrastajan elämässä".
Tällä kurssilla halusimme kehittää nimenomaan niitä asioita, joiden avulla uusien tanssilajien ja -kuvioiden oppiminen myöhemmin olisi entistä helpompaa eli yleisiä paritanssiin liittyviä tanssiteknisiä asioita pureskeltiin paljon ja välillä heittäydyttiin hulluttelemaan mitä mielikuvituksellisemmilla tavoilla. Mukaan valittujen tanssilajien osalta me opettajat pyrimme antamaan perusteellisen ja selkeän käsityksen lajinomaisista asioista ja siitä, miten ne liittyvät yleisiin tanssillisiin asioihin.
Kehonhuolto kulki vahvana rinnalla koko kurssin ajan ja siitä muodostuikin kaikille opiskelijoille tärkeä asia ja moni huomasi peruskannatuksen ja perusliikkumisen parantuneen näillä tunneilla tehtyjen harjoitusten kautta.
Tanssi ja musiikki liittyvät etenkin paritanssissa erittäin vahvasti yhteen ja tämän kurssin jälkeen jokainen opiskelija taatusti kuuntelee musiikkia aivan uusin korvin ja uudella tavalla ja ymmärtää miten populaarimusiikki ja eri tanssilajit ovat kautta aikain kulkeneet käsikädessä. Opettamiseen liittyvistä asioista käytiin mielenkiintoisia keskusteluja ja tutustuttiin tällä hetkellä tarjolla olevaan koulutustarjontaan.
" Kaikille kurssin opettajille jaan ruusukimpun, koska tunnit olivat upeasti suunniteltu, punainen lanka näkyi kaikessa ja myös kommunikointi ryhmän kanssa oli lämmintä, läsnäolevaa, opiskelijoita kuuntelevaa ja vuorovaikutus myönteistä. Sisältö mahdollisti sen, että saatoin itse määritellä itselleni tavoitteet, pystyin koko ajan reflektoimaan niitä ja arvioimaan lopuksi, miten olin tavoitteisiini päässyt."
(palautekysely: Ruusuja ja risuja opettajille)
Mitä opiskelijoille jäi käteen?
Opiskelijat saivat kokemusten, elämysten ja onnistumisten lisäksi käteensä todistukset, joissa näkyy opintojaksojen nimet ja laajuudet. Näin tätä 3kk opintokokonaisuutta. voi kenties hyödyntää esim. mahdollisissa tanssinopettajaopinnoissa tai muissa luovan alan opinnoissa.
Lisäksi opettajat olivat tehneet jokaiselle oman leikkimielisen diplomin, jossa oli lyhyt kuvaus opiskelijasta, ohessa kuva
MITÄ KEVÄÄLLÄ?
OPISTO TYÖ- JA OPISKELUYMPÄRISTÖNÄ
Länsi-Suomen opisto on Suomen vanhin suomenkielinen kansanopisto, joka on aloittanut toimintansa jo vuonna 1892. Opiskelutilat sijaitsevat upeassa kartanomaisessa päärakennuksessa (jonka yläkerrassa kummittelee, mutta ei puhuta siitä sen enempää...). Tanssisaleja on kaksi, tuo paritanssijoiden käytössä oleva hieno juhlasali ja perinteisempi jumppasali, joka on isompi ja jossa on sekä tanssimatto että peilit. Luennot pidetään kirjastossa tai yläkerrassa olevissa luokissa. Ruokailu on toisessa rakennuksessa ja sen tekevät oikeista aidoista raaka-aineista keittiön Maritta ja Raija. Toimisto on kolmen herrasmiehen valtakuntaa: rehtori Sami, vararehtori Maxim ja toimistohirmu Erkka ovat kaikki leppoisia ja yhteistyöhaluisia tyyppejä.
Opisto on ns. normaaliaikoina erittäin kansainvälinen paikka, siellä käy paljon ryhmiä Venäjältä, Italiasta, Ranskasta...opiskelemassa Suomen kieltä ja kulttuuria, tekemässä yhteisiä produktioita suomalaisten ryhmien kanssa jne jne. Sattumoisin tämä syksy oli kovin hiljainen, meidän paritanssiporukan lisäksi syksyllä opiskeli muutaman hengen venäläinen porukka suomea jonkin aikaa, ryhmämme oli siis opistolle varsinainen piristys. Vararehtori Maxim sanoi kiitopuheessaan, että oli upeaa saada kuulla tanssimusiikkia päivät toimistoon, tuntui niinkuin olisi ollut tansseissa!
Ja onhan tuo opiston päärakennus juhlasaleineen sellainen, jonne pitää päästä tanssimaan!
Keväälle on paritanssin lisäksi tulossa useampia kursseja, joista löydät tietoa opiston sivuilta. Kansainvälisiä vieraita ei luonnollisestikaan vielä kevään aikana Suomeen tule.
Kommentit
Lähetä kommentti