Aaron Ali-Marttila

Hellou ja guten Tag!

Loma on loppu ja blogien kirjoittelu jatkuu taas.  Tästä tulee vuoden ensimmäinen Länsi-Suomen opiston  paritanssilinjan blogi. Tänään 11.1 meillä on tasan 23 päivää harjoitella, parannella ja kerrata FINländers, sielunmaisemia tanssien -minimusikaalin ensimmäiseen näytökseen 3.2.

Mainoksemme

FINländers, sielunmaisemia tanssien -minimusikaali on jo viime vuoden puolella alkanut projekti. Se on opiston ensimmäinen projekti, joka yhdistää kaikki Länsi-Suomen opiston tanssilinjalaiset, paritanssi- ja tanssitadelinjan opiskelijat. Vaikka palaset vaihtavat paikkojaan ja tutisevat vaihdellessaan, projekti etenee hyvin. Kokonaisuus alkaa saavuttamaan muotoansa ja yksityiskohdat hiotuvat pikkuhiljaa kohdalleen.

Vaikka ajoittaista turhautumista kuvioita metsästäessä ei voi välttää, saamme minimusikaaliin opiskellessamme harjoitettua paitsi hermojamme, niin myös muistiamme ja naurunystyröitäme.

Loma on loppu, mutta koulu jatkuu normaalisti. Tai no melkein. “Onkohan tätä linjaa enää opistolla. Kello on jo viisi yli yhdeksän, eikä ketään näy,” Lukee  meidän oppilaiden yhteisessä keskusteluryhmässä. Onneksi kysyjän ei tarvitse panikoida kauaa: “Oi hupsista nii juu, meitillähän on tommonen lukkari, siitähän näkkyy että tännään alakaa vasta kymennneltä,”  Korjaus tulee muutaman minuutin sisällä.

Kun unohdetaan alun paniikki, koulu alkaa rullaamaan normaalisti omalla miellyttävällä tavallaan: Tanssia, harjoittelua, naurua, pari luentoa ja lisää naurua. Opetuspäiväkirjat täyttyvät äärimmilleen, kun ohjaajien suista pursuaa ohjeita ja musiikin teoriaa.

Loma on loppu ja lumi on maassa. Ilma on entistä kauniimpi ja ihanampi, mutta huomiomme pysyy opettajissa, ainakin välillä. Tässä kohtaa on sanottava, kuinka uskomatonta on miten nopeasti suhteellisen pitkät tunnit ohi hurahtavat.

Me paritanssilinjalaiset olemme tanssimassa taas. Kuinka paljon lomalla opimme ja kuinka paljon unohdimme selviä varmasti tulevina viikkoina.