Olli Tiuraniemi

Liike lähtee lattiasta

"Uskon, että tämä vuosi voimaannuttaa elämääni vuosiksi eteenpäin."

Koulutuksen aluksi tutustuimme toisiimme ja pohdimme mihin kukin koulutuksen avulla tähtää ja millaisia odotuksia koulutukseen liittyy. Kävimme läpi paritanssiin liittyvää käsitteistöä ja seuraavaksi Liisa Kontturi-Paasikko valotti meille teemoja ja tanssin ydinasioita, joita tulemme käymään vuoden aikana lävitse, eli tekniikkaa, parityöskentelyä, luovuutta, musiikkia, kehollisuutta ja kommunikaatiota. Lisäksi puhuimme seura- ja kilpatansseista sekä suomalaisesta paritanssikulttuurista. Pohdimme myös sitä, onko olemassa oikeaa ja väärää tapaa tanssia ja missä merkityksissä käytetään käsitteitä viejä ja seuraaja ja mikä on luonteenomaista eri tanssilajeille.
Ohjelmassa oli ensimmäisen opetusviikon aikana tietenkin myös kehonhuoltoa ja paritanssin luovuuteen perehtymistä. Kehonhuolto ja alkulämmittely ovat erittäin tärkeitä myös tanssissa, siitä täällä onkin pidetty hyvin huolta koko viikon ajan. Pilatestyyppinen harjoitus tuntui erittäin hyvältä ja se teki kehon lämpimäksi myös sisältä, siltä ainakin minusta tuntui. Innolla odotan myös sitä, mitä luovuus paritanssissa opetus tulee pitämään vuoden aikana sisällään ja mitä se meille opettaa.
 
Tanssin rakentuminen
Lattiasta lähdettiin liikkeelle eli aluksi hahmottelimme liikettä ja sitä, miten se saa energiansa lattiasta. Opettelimme, kuinka tärkein ja rytmiä kantava jalka on se, joka työntää liikettä eteenpäin. Tanssi rakentuu kehon kannatuksesta lattiaa vasten ja se saa liike-energiansa koko kehosta, eikä siis pelkästään aivoista, oli mielestäni yhden tunnin opetus. Niinpä erityisen tärkeää on se, missä asennossa vartalo on suhteessa lattiaan. On tärkeää olla aina tasapainossa ja jalkojen päällä. Se on selvää, että lattialla voi liikkua eri tavoilla, mutta liikkua tulisi kuitenkin siten, että vartalo on aina hyvässä ja tasapainoisessa kannatuksessa.
 
Kehojen energiaa
Otimme ensi askeleita kohti somatiikkaa, joka merkitsee lyhyesti sanottuna tietoisuutta omasta kehosta. Havainnoimme asiaa leikittelemällä kehollisuudella, harjoittelimme keholla ja katseella kohtaamista sekä kohtaamista jonkun muun kuin näköaistin avulla. Silittelimme, taputtelimme ja tunnustelimme hellästi toisiamme. Opetuksen keskiössä oli minä minässä, minä tilassa ja minä sosiaalisessa kontekstissa. Miltä minusta tuntuu, mikä on tunnetilani ja miten se ilmenee kehossani. Miten ilmennän kehoni tilaa liikkeellä ja voiko liikkeellä puhua ulos sen miltä tuntuu. Toisaalta musiikki voi ilmentää erilaisia tunteita, joita voidaan tulkita kehollisesti, kuten esimerkiksi ilo, suru ja rakkaus. Pohdin millainen energia tanssissani on, mistä energiani syntyy ja miksi valitsen tietynlaisen energian ja saanko välitettyä sen seuraajalleni.
 
Kehojen värähtelyä
Opetus sai pohtimaan myös läsnäoloa, miten ja missä olen läsnä kun tanssin ja mitä lisää pari tuo läsnäoloon. Millainen yhteinen läsnäolon kokemus tanssiparilla voi olla ja mistä se taas syntyy. Muistan hyvin vuosien varrelta tanssitunnit, joilla olin aina ensimmäisen tunnin läsnä aivoissani, koska työasiat pyörivät mielessä. Yleensä yksi tunti tyhjensi pään ja pääsin vasta sen jälkeen kokonaisvaltaisesti läsnäolevaksi kehooni. Tässäkin suhteessa tanssi on erinomainen pään tyhjentäjä ja mielen aukaisija. Tanssi on koko kehon liikuntaharrastus, jossa on hyvä olla myös sielu mukana. Kohtaaminen syntyy siitä, kun molemmat kehot värähtelevät samalla taajuudella musiikin rytmissä.
 
Vienti lähtee vartalosta ja rotaatiosta
Tutustuimme viikon aikana viejän ja seuraajan rooleihin ja siihen, mistä vienti lähtee ja miten se parhaiten välittyy seuraajalle. Minua huomautettiin, kun yritin viedä käsillä. Sanoinkin opettajalle, että ehkä käteni ovat edelleen maskuliinisesti pöllimetsäasennossa. Eihän se ole työtä eikä mitään, jos se ei tunnu käsissä ja jos hartioita ei pakota. Vienti ja liike lähtevät siis vartalosta ja rotaatioista, näin ymmärsin. Näin meitä johdateltiin kohti tanssin ydintä ja perustaa koko viikon ajan.
 
Eletty elämä näkyy kehossa
Käytännössä opettelimme vientiä ja seuraamista tanssimalla tangoa. Askelikko oli varsin yksinkertainen oikea puolikäännös ja oikea käännös. Tiedostin itselläni virheen eli notkoselkäisyyden, pyrin viemään lantiota liikaa eteen. Mielenkiintoista oli havaita, että asento korjaantui kuin opettaja pyysi minua muuttamaan niskan ja pään asentoa, eli virhe ei johtunut selästä sinänsä vaan siitä, että niska ja pääni olivat väärässä asennossa. Korjauksen jälkeen vientiin tuli lisää dynaamisuutta. Virheeni kuvasti mielestäni hyvin sitä, että ihmiset tulevat tanssin maailmaan hyvin erilaisista työympäristöistä ja taustoista. Eletty elämä näkyy kehossa ja siirtyy helposti myös tanssiin ja tanssiasentoon. Väärät maneerit on hyvä tiedostaa, vaikka niistä onkin joskus vaikea päästä eroon.
 
Koulutus on lähtenyt liikkeelle ydinasioista
Kaiken kaikkiaan ensimmäinen opetusviikko Länsi-Suomen opiston paritanssilinjalla on ollut lupauksia antava ja toivoa herättävä. On erinomainen asia, että koulutus on lähtenyt liikkeelle tanssin ydinasioista eikä lopputuloksen eli lajien ja kuvioiden opettamisesta käsin. Itse mietin etukäteen paljon sitä, että voiko yli kuusikymppinen mies tulla mukaan tällaiseen koulutukseen. Nyt voin sanoa, että miksei voisi. Uskon, että tämä vuosi voimaannuttaa elämääni vuosia eteenpäin.

Oman mausteensa viikkoon on tuonut italialaisten baletinopiskelijoiden leireily opistolla. Innokkaimmat paritanssikurssilaiset ovat olleet mukana myös baletin opetuksessa ja paritanssilinjan nuorisosiipi on järjestänyt viikon aikana jo kahdet levytanssit. Viikonloppuna kurssilaisilla on ohjelmassa Oamkin paritanssilabra Tampereella. Tästä on hyvä jatkaa. 
    
 
 

 

Kommentit

Suositut tekstit